Aluevaalit ja teemat

KUKA EHDOKAS ON NUMEROLLA 536?

Olen 47-vuotias tehokas toiminnan nainen ja monipuolinen sotealan osaaja. Olen palavasti innostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta koko hyvinvointialueemme asukkaiden hyväksi. Arvoistani tärkeimpiä ovat oikeudenmukaisuus, heikoimpien puolen pitäminen ja luotettavuus. Minulta löytyy kokemusta päätöksenteosta, osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon aloilta ja uskallusta kehittää palveluita. Koulutukseltani olen palveluorganisaation johtamisen tradenomi sekä tuotepäällikkö. Olen suorittanut sosiaali- ja terveysjohtamisen opintoja sekä tällä hetkellä luen hyvinvoinnin johtamista. Julkisten hankintojen ja kilpailuttamisen opinnot ovat myös suoritettuina. Olen ollut töissä edellisessä ministeriön valinnanvapauskokeilussa Keski-Uudellamaalla. Olen toiminut kaksi kautta Järvenpään sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä nyt on menossa toinen kausi hyvinvointilautakunnassa. Minulla on menossa neljäs kausi kaupunginvaltuustossa, joista kolme valtuutettuna ja yksi varavaltuutettuna.

Teen paljon vapaaehtoistyötä, ja olen järjestänyt useita menestyksekkäitä hyväntekeväisyyskeräyksiä esim. tulipalossa asuntonsa menettäneille vanhuksille elämä uusiksi keräys. Olen organisoinut Jäken- apu ryhmää vuosia, jossa vähävaraiset ja kaikki apua tarvitsevat kohtaavat vapaaehtoiset auttajat. Toimin myös parin nuoren tukihenkilönä. Minut on palkittu 100 hyvää tekoa palkinnolla vapaaehtoistöistäni. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä.

Olen kokenut päätöksentekijä ja minut valittiin vuoden 2020 Järvenpään valtuutetuksi Järvenpään Facebook kuntapolitiikkaryhmässä. Minulla on hyvä paikallistuntemus, laajat ja monipuoliset verkostot. Päätöksenteossa tarvitaan vastuuta ja, sitä kuuluisaa maalaisjärkeä sekä välittämistä!

• Päätöksentekoon on saatava lisää avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Lupaan jatkossakin olla aktiivinen valtuutettu ja olen omatoimisesti yhteydessä kuntalaisiin, joita päätöksenteon kohteena oleva asia koskettaa.
• Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Hoitoa on saatava silloin kun sitä tarvitsee, nopeasti ja läheltä kotia. Haluan taata hyvin toimivat ja laadukkaat peruspalvelut keskiuusimaalaisille siten, että verovarojamme käytetään vastuullisesti. Meillä pitäisi olla rohkeutta laittaa enemmän rahaa perusterveydenhuoltoon, koska asukkaiden perusoikeus päästä lääkäriin ei onnistu nykyresursseilla. Meillä ei ole varaa lähettää ihmisiä suoraan erikoissairaanhoitoon sen takia, että perusterveydenhuollossa ei ole saatu ajossa hoitoa.
• Palveluiden laatuun tulee panostaa ja samalla tarvitaan lisää henkilökuntaa, mutta samalla pitää huolehtia, etteivät kustannukset nouse pilviin. Työntekijöiden hyvinvointi on taattava, jotta asiakkaat voivat saada laadukkaita palveluita.
• Hoitajien palkkauksessa pitää näkyä työn arvostaminen.
• Lääkäriin pääsyn tulee olla sujuvaa sekä nopeata. Kannatan palveluseteleiden käytön lisäämistä silloin, kun omaa erikoisosaamista ei löydy julkiselta ja tarvitaan lääkäriin pääsyä nopeasti.
• Kannatan ns. perhelääkärimallia, jossa potilaalla olisi tuttu lääkäri, joten joka kerta ei tarvitsisi käyttää aikaa sairauskertomuksen perehtymiseen. Näin säästettäisiin kaikkien aikaa, sekä palvelut sujuisivat.
• Kuntalaisten sairauksien ehkäisyyn, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työkyvyn säilyttämiseen kannattaa panostaa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on tärkeää.
• Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin tulee panostaa jatkossa enemmän, joiden tuella lasten ja lapsiperheiden ongelmia saadaan ratkotuksi.
• Hyvinvoivat nuoret tuovat elinvoimaa ja mielenterveyspalveluihin tulee satsata. Lapset ja nuoret eivät voi odottaa palveluja kuukausikaupalla, hoitoon tulee päästä välittömästi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa käytännössä oikein kohdistettua budjetointia, varhaista tukea ja ennaltaehkäisyä, niitä arjessa tapahtuvia pieni ja suuria asioita.
• Vanhustenhoidossa tulee kuunnella entistä herkemmin vanhusten omia tarpeita.
• Omaishoitajat ja pitkäaikaissairaat tarvitsevat uudenlaisia palveluja esim. omaishoidon tukea on monipuolistettava
• Palveluita mietittäessä on huomioitava näkö- ja kuulovammaiset henkilöt sekä ikäihmisten eritystarpeet. Esteettömyysasiat on otettava huomioon jatkuvasti.
• Asukkaita tulee rohkaista ja ohjata käyttämään sähköisiä asiointipalveluita, mutta on huomioitava, että kaikkia asioita ei voida tehdä sähköisesti.  On muistettava, ettei kaikilla ole mahdollista käyttää (eikä löydy tarvittavaa osaamista) etäyhteyteen vaadittuja laitteistoja.
• Hyvinvointialueen hallinto tulee pitää mahdollisimman kevyenä.
• Kun hätä on suurin, on apua saatava nopeasti. Oikealla resurssoinnilla ja lisäämällä palo- ja pelastustoimen kouluttautumismahdollisuuksia turvaamme tulevaisuudessakin, että ensihoito- ja pelastuspalvelut ovat nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla.
• Kun budjetti uhkaa ylittyä, on priorisoitava palveluita uudelleen ja mietittävä mitä asioita pystytään tekemään tehokkaammin. Kaikesta ”ylimääräisestä” on luovuttava. Ratkaisu ei voi olla, että verotusta nostettaisiin koko ajan.

Olen huomannut asioidessani Keusoten terveyspalveluissa paljon kehittämisen kohteita. Kokemusta on kertynyt sekä omissa asioissa että ikäihmisten asioiden hoitamisessa. Tätä kokemusta haluan käyttää päättäessämme asioista hyvinvointialueella.

ILMAN ASIANTUNTIJUUTTA JA KOKEMUSTA ON MAHDOTONTA PÄÄTTÄÄ ASIOISTAMME HYVINVOINTIALUEELLA.

MINUA ÄÄNESTÄMÄLLÄ SAAT KOKEMUKSENI JA OSAAMISENI HYVINVOINTIALUEEN KÄYTTÖÖN.

SINÄ PÄÄTÄT MILTÄ TULEVA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE TULEE NÄYTTÄMÄÄN.